Retuperän konsertit

Varma merkki, josta tunnistaa tulleensa Retuperän WBK:n konserttiin on, että yksi orkesterin jäsen seisoo jatkuvasti yleisöstään mitään piittaamatta selin, kun taas muu orkesteri istuu ryhdikkäässä puoliympyrämuodostelmassaan.

Tauno

Selin yleisöön seisovaa orkesterin jäsentä kutsutaan kapellimestariksi. Kapellimestaria vastapäätä istuvaa orkesteria kutsutaan orkesteriksi. Kapellimestaria kutsutaan kapellimestariksi lohdutuksena siitä, ettei hän osaa soittaa mitään soitinta.

Retuperän WBK järjestää konsertteja säännöllisesti joka toinen vuosi keväisin Töölönlahden palokunnantalolla, joka kansan suussa kulkee myös leikkisästi nimellä Finlandia-talo. Edellinen Finlandia-talon konsertti järjestettiin siis keväällä 2011, ja seuraava keväällä 2013. Ymmärrettävästi näin harva tahti vain turhauttaisi yleisön - siksipä RWBK kuulijoidensa mielipiteitä syvästi kunnioittavana instituutiona on pitänyt tapana järjestää pienempiä konsertteja ikäänkuin väliajan täytteenä. Käymme myös muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa konsertoimassa (esim. sotaveteraanijuhlat Karkkilassa). Erityisen hauskoja ovat olleet konserttimatkat yhdessä PO:n kanssa. PO on perinteisesti soittanut ensimmäisen puoliajan ja hieman toistakin, jonka jälkeen olemme yllätyksellisesti tulleet soittaen sisään. Siinä meni sekin yllätys pilalle.

Tauno

Ensimmäiset konsertit palokunta soitti 60-luvun alussa. 35-vuotiskonsertti Dipolissa vuonna -68 oli ensimmäinen itse järjestetty suuri konsertti. Finlandiatalo valloitettiin 40-vuotisjuhlissa, jonka jälkeen se on valloitettu säännöllisesti uudestaan. Niin kuin sanotaan: tärkeintä ei ole päämäärä, vaan hommailu. Maakuntakonsertteja on järjestetty ainakin Turuussa (Suomen), Raumalla, Eurassa, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Lappeen Rannassa, Jyväskylässä, Karkkilassa, Seinäjoella, Sumatralla ja Tampereella. Ulkomailla on käyty konsertoimassa mm. Tartossa, Varsovassa, Prahassa, Budapestissa, Toulousessa, Tukholmassa, Göteborgissa ja Trondheimissa.

Konserttitapahtuma poikkeaa varsin huomattavasti tavallisesta RWBK:n rahtikeikasta. Kaikki toiminta on yksityiskohtia myöten etukäteen suunniteltua ja valmisteltua, palopuheet ovat etukäteen kirjoitettuja ja orkesteri virittää huolellisesti ennen lavalle menoa. Myös soittimet saatetaan virittää. Konserttien ohjelmisto poikkeaa niin ikään oleellisesti normaalista tarjonnasta. Kun rahtikeikoilla soitetaan pääasiassa perinteistä tanssi- ja marssimusiikkia, muodostuu konserttiohjelma uudelleen sovitetuista klassisen musiikin ja jazzin helmistä.

Tauno

Täyspitkässä konsertissa, joka perinteisesti on varustettu ylipitkällä väliajalla (ja tuplamiehityksellä baarissa), soitetaan noin kymmenen kappaletta, joista vähintään yksi on solistinumero. Solistit on yleensä onnistuttu löytämään omista riveistä, mutta sopivan tilaisuuden tullen on turvauduttu myös vieraan apuun. Viime aikoina Finlandiatalon konserteissa on säännöllisesti ollut joku nimekäs tai lupaava tähti, mm. Raita Karpo (laulu), Marja Toppinen (laulu), Olli Mustonen (paino), Pirkko-Liisa Tikka alias Impi Fermaatti (laulu), Kalle Vartola (laulu), Marko Ylönen (välisahio), Sakari Oramo (kiulu), Iiro Rantala (paino), Johann Tilli (laulu), Pekka Kuusisto (kihnutin), Helena Juntunen (keuhkot) ja viimeisimpänä Petri Alanko (hullu) sekä Jorma Uotinen (ruumis).

Konserttien erikoisuus on palokuntanuorten esittämä koejäsenten voimisteluesitys, joka päättyy perinteisesti pyramidiin, kuten aikoinaan vuoden 1933 palokuntajuhlassakin. Suoraselkäinen ja reipas voimailuesitys ikäänkuin muistuttaa, että urheilukin voi olla iloinen asia, kunhan pysytään kohtuudessa niin ettei tule hiki.

Vaikka konsertit lopulta muodostavat varsin pienen osan RWBK:n keikoista, ovat ne orkesterin toiminnan jatkumiselle ja kehittymiselle tietynlainen elinehto. Ilman konsertteihin liittyvää ponnistelua ja mahdollista menestyksen huumaa saattaisi orkesteri tukehtua arkipäivän tappavaan tasaisuuteen. Lisäksi konserteissa soitettava ohjelmisto on selvästi normaalia rahtikeikkaohjelmistoa vaativampaa ja edellyttää näin ollen jatkuvaa soittotaidon ylläpitämistä. Pelkän rahtikeikkaohjelmiston varassa saattaisi orkesteri nopeasti menettää tarunhohtoisen kykynsä soittaa oikein väärin ja vajota maamme muiden johtavien orkestereiden tasolla. Se olisi masentavaa.

Käyttäytymisohjeita RWBK:n konsertteihin.