Retuperän WBK on maailman paras Uudempaa ranskalaista Torwimusiikkia soittava espoolainen teekkaripalokuntaorkesteri.
Levynteko ja suurien seteleiden teko on kivaa, kunhan joku toinen tallettelee ne. Retuperän varastot olivat edellisen neljän levyn ansiosta halkeamaisillaan, eikä uutta levyä varten olisi intoakaan piisannut. Palokunta toipui aiheuttamastaan järkytyksestä noin kymmenen vuoden ajan. Seuraava musiikkitallenne pukattiin joulumarkkinoille vasta vuoden 1983 Vappuna. Koska jouluun oli tuolloin vielä reilusti aikaa, ei levystäkään viitsitty tehdä kokonaista, vaan niin sanottu EP. Kaupantekijäisiksi mukaan annettiin ekstrasuuri keskireikä, jonka funktiosta on esitetty useita toinen toistaan varmempia olettamuksia.
Välilevy jakaa tunteet palokunnan sisällä selkeästi kahtia. Jotkut pitävät välilevystä kovasti. Ne jotka eivät pidä siitä, ovat sitä mieltä, että he eivät siitä pidä. Luultavasti eniten levystä pitävät ne, jotka sillä soittavat. Sisältönä on rahtikeikkakappaleita, juomalauluja, ja levyntekokeikalla käytyä musiikkifilosofista keskustelua.
Levyteknisesti Wälilevy on varsin mielenkiintoinen, sillä sen kansiin merkitty kappaleluettelo ei pidä yhtä varsinaisen sisällön kanssa. Paremman selityksen puuttuessa nykyinen letkuneuvosto tulkitsee eron hauskaksi vitsiksi. Saa nauraa.
Kappale | Kesto | |
---|---|---|
1. | Palomiehen fanfaari | 0:41 |
2. | Koskishumppa | 0:30 |
3. | Bonita Nina | 3:02 |
4. | Viinaa juo | 0:15 |
5. | Vapauden kaiho | 3:27 |
6. | Levynkääntölaulu | 0:10 |
7. | Elomme päivät | 1:33 |
8. | Mandshurian kukkulat | 3:05 |
9. | Kun juot ja laulat | 0:30 |
10. | Pohjola fox-trot | 1:50 |
11. | Jazz-gossen | 1:40 |
12. | No onkos tullut kesä | 0:13 |